Taas on vierähtänyt tovi viime kerrasta, kun löysin aikaa istua alas ja kirjoittaa kuulumisia. Taisin jäädä syksyn kynnykselle, eli koulujen alkuun ja harrastusten paluuseen kesätauolta. Eli tässä kuluneen kuukauden kuulumiset.
Työ ja arki
Arki menee aikalailla hevosten kanssa. Saimme katokset ja tarhat kuntoon, mutta edelleen olisi heinäverkkojenkoukkuja yms laittamatta bokseihin.
Muuten päivät pyörii eläinten ruokintojen ja lapsen kuskauksen ehdoilla. Omat harrastukset pikkuhiljaa löytää paikkansa muutamasta tyhjästä tunnista sieltä täältä.
Ratsastuksen kanssa laitoin isomman vaihteen päälle, ja tällä hetkellä valmentaja käy kaksi kertaa viikossa, ja toiveena olisi edes jonkinlainen kehittyminen, niin omani kuin hevosen. Muuten ratsastelen yksikseni, tai tallityttöni kanssa, joka käy pari kertaa viikossa.
Ratsastusvaellus
Alkusyksystä päätin yrittää panostaa sosiaaliseen elämään, ja siten otinkin osaa viikonlopun kestävälle ratsastusvaellukselle. Ympäri Italiaa järjestettiin samana viikonloppuna vaelluksia, ja osallistuin Umbrian heppavaellukselle, missä meitä oli yhteensä 60 ratsukkoa.
Tunsin ennestään vain kaksi ihmistä, enkä heitäkään hyvin. Tutustuin vaelluksen aikana yhteen 70-vuotiaaseen naiseen, ja useampaan mieheen, jotka olisivat halunneet tehdä lähempääkin tuttavuutta. Nainen on naiselle susi näköjään tällaisissakin tapahtumissa, ja miehet oli selkeästi etsimässä jotain muuta, kuin rentouttavaa ratsastusta maisemia katsellen… eli se siitä sosiaalisesta elämästä omalta osaltani.
Mutsin vierailu
Äitini käy aina syksyisin ja hänen kanssaan kävimme katsomassa Perugiassa Tempiettoa, pyöreää kirkkoa (mistä olen kirjoittanut ennenkin, jutun voit lukea täältä) ja nunnaluostarikierroksella.
Toisella reissulla Perugiaan taas kävimme katsomassa Sorbellon kotimuseota sekä Umbrian kansallisgalleriaa (kansallisgalleriasta voit lukea enemmän täältä).
Sekä kukkakaupassa hakemassa syyskukkia, mitä hän istutti, vaikkei kelien puolesta kyllä syksystä ole vieläkään tietoa, kun edelleen lämmöt nousee 30’c.
Reissu Wieniin
Hyödynsimme lastenhoitajamahdollisuuden äitini täällä ollessa ja otimme Leon kanssa neljän päivän reissun Wieniin kaksin. Teki kyllä hyvää pieni maisemanvaihdos.
Neljässä päivässä aika kivasti kiertää Wienin museoineen ja linnoineen. Näimme paljon taidetta, linnoja ja kahviloita. Kävimme jopa katsomassa hevosia espanjalaisessa ratsastuskoulussa. Ostin liput ennakkoon hevosnäytökseen ja kävimme kierroksella talleissa.
Patikointia
Reissun jälkeen mutsini lähti kotiin ja me osallistuimme Mathiaksen kanssa patikkaretkelle kaveriporukalla. Reitti oli Antiikin Rooman aikainen akvedukti Spellosta Collepinoon. Reilu 10km upeissa maisemissa. Ehkä kirjoitan erillisen postauksen reitistä.
Oli oikein mukava ja rento päivä. Ja sain hieman sitä sosiaalista elämääkin!
Kiirettä tosiaan on riittänyt. Marikaa kiinnostaisi varmasti todella paljon tuollainen ratsastusvaellus, itselläni ei taito siihen riittäisi alkuunkaan. Wien taitaa muuten jakaa mielipiteitä varsin paljon, mutta itse tykkään kaupungista. Upeaa arkkitehtuuria ja paljon todella kiinnostavia museoita.