Viimeiset kuulumiset ennen joulua. Suurimmaksi osaksi elämä ja arki on pyörinyt Teon ympärillä, mutta olen yrittänyt palata jollainlailla myös omaan arkeen, ja saada hommat valmiiksi ennen joulua.
Teon tilanne
Kävin Teon kanssa edelleen tiputuksessa joka toinen päivä, vaikka akuutein vaihe olikin jo ohi. Eläinlääkärit halusivat pitää sitä silmällä, ja odotimme jotain merkkiä parantumisen alkamisesta. Tiesimme toki, että siihen voisi mennä viikkoja, tai jopa kuukausia.
Muutaman päivän jälkeen kuitenkin huomasin, että tunto oli palaamassa sen raajoihin. Myös pää kääntyi paremmin ja se jaksoi kannatella sitä paremmin. Minun piti vaihtaa Teon asentoa joka tunti, ja venytellä raajoja. Siinä vaiheessa ei juuri kotoa liikuttu minnekään. Toisaalta kärsin viikon verran migreenistä, ja Mathias oli kipeänä flunssassa, joten kotona olin kuitenkin.
Parin viimeisen päivän aikana Teo on alkanut saada voimia takaisin pikkuhiljaa. Ensin se tippui sohvalta, toissapäivänä se oli raahautunut kodin toisesta päästä toiseen. Nyt onnistuu jo hetkittäinen istuminen. Jopa eläinlääkäri ei ollut uskoa silmiään, miten nopeasti toipuminen on alkanut. Parempaa joululahjaa emme olisi voineet saada. Kiitän myös monista viesteistä ja tsempeistä, joita olen saanut, sekä mukanaelämisestä varsinkin instagramin puolella, olette olleet ihania!
Oma jaksaminen
Itse olen tehnyt vain ne asiat jotka on ollut pakko tehdä, eli hoitanut eläimet ja maatilan. Liikuttanut hevosen.
Yritin hoitaa omaa palautumistani joogaten, siinä tulee hengitettyäkin, se kun joskus tuntuu unohtuvan. Ja kävin kävelyillä Millan kanssa, oman migreenin salliessa.
Ja lepäsin silloin kun siihen oli mahdollisuus, yöt kun olen enemmänkin valvonut. Olen nukkunut viimeiset kolme viikkoa 3h yöunilla, ja nekin pätkissä. Sitä se huoli teettää. Olen myös kirjoittanut normaalia enemmän, kuunnellut jouluista jazzia, polttanut kynttilöitä, juonut glögiä, lukenut kirjoja ja lehtiä, sekä silitellyt eläimiäni.
Tein paperihommat valmiiksi, niin että voin joulun yli ottaa niiden suhteen lomaa, maatilalla kun joudun kuitenkin olemaan töissä, jopa normaalia enemmän, kun työntekijäni on joululomalla. Ja ostin lahjat, sekä joulukukat kotiin. Muuten en ole jouluun panostanut. Ruokapuolen hoitaa aviomies, kokki kun on. Keittiötä meillä ei ole vieläkään kotona, joten kaikki muu suomalainen jouluruoka varmaan jää ensi vuoteen. Muutama Lidlin pipari taitaa olla vielä jäljellä. Fiilis on vähän kuin ei joulua olisikaan. Ei riisipuuroa, laatikoita, joulutorttuja, taatelikakkua, mätiä tai mitään muutakaan omien perinteideni mukaista.
Joulun suunnitelmat
Joulun pyhät olemme kotona. Ravintola on kiinni kolme päivää, aattona tulevat työntekijämme perheineen perinteiselle kalalounaalle, joulu- ja tapaninpäivän olemme anopin ja lankoni perheen kesken meillä. Ei mitään kummempaa siis tiedossa. Vesisadettakin on luvattu jouluksi, eli retket, markkinat sun muut jää väliin.
Täällä koronarajoitukset myös kiristyvät entisestään, ulkonakin on taas pidettävä maskia, ja mitään isoja kokoontumisia ei suosita. Ravintoloissa tarvitsee super green passin, joka meiltä toki löytyy, mutta lankoni perheeltä ei, koska he eivät ole halunneet rokotuksia, mikä toki hieman rajoittaa meidän yhteistä ajanviettoa.
Itse toivon loppuvuodelta pelien pelaamista, leffailtoja, hyvää ruokaa ja juomaa. Ulkoilua ja auringonpaistetta, sekä Teon paranemista.
Oikein ihanaa joulua kaikille!!!
Hyvää joulunaikaa sinulle ja perheellesi! Ja toivotaan ensi vuodesta terveempää ja helpompaa, niin eläinten kuin ihmisten osalta❤️