Hieman kuulumisia taas täältä keväisestä keski-Italiasta.
Meillä loppui joulusta asti ollut lockdown, ja Mathias palasi kouluun maanantaina muutaman kuukauden etäopiskelun jälkeen. Umbrian koronatilanne siis paranee pikkuhiljaa, mutta edelleen jatkamme oranssina lääninä, eli ravintolat on vieläkin kiinni ja vain noutoruoalla. Ollut siis jo lokakuusta asti, ja on ainakin vielä toukokuun alkuun asti.
Ravintolan keittiön laajennus
Meillähän ravintolassa piti alkaa iso laajennusremontti vuosi sitten, juuri ennen koronaa, ja laajenuus lykkääntyi. Salin puolen laajensimme viime syksynä, ja keittiön laajennus näytti siltä, että se siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Asiaa pohdittuamme päätimme kuitenkin aloittaa senkin nyt kun ravintola on kiinni, ei sitten tarvitse laittaa uudestaan kiinni remontin takia. Meillä on kuitenkin vahva luottamus siihen, että asiakkaita riittää, kun saamme taas ovemme auki. Ja niin elämme taas remontin ja remonttimiesten keskellä. Ensin alkoi tietenkin vanhan laajennuksen purkutyö.
Maatilallakin tapahtuu
Toinen hanke minkä olimme siirtäneet hamaan tulevaisuuteen, oli tallihanke. Mutta aloimme sitten kuitenkin siihenkin. Nyt ensin ratsastuskentän tekoon, ja kun keittiön laajennus on valmis, ja toivon mukaan ravintola pyörii, niin rakennamme myös pienen tallin. Tavoite tulevaisuudelle olisi siis Leolle ravintola ja minulle oma pieni talli, ja maatila sitten yhteisenä hommana.
Muuten maatilan puolella ei kauheasti ole hommaa hevosten lisäksi, tipuja syntyi näin ennen pääsiäistä, ja hanhen poikasia odotellaan vielä kuoriutuvan. Kasvimaalta taas odotellaan huhtikuuksi härkäpapuja, herneitä, sipulia, valkosipulia, artisokkaa ja varhaiskaaleja. Niiden jälkeen alan istuttamaan sitten kesän kasviksia. Muiden tuotteiden osalta viimeisiä viedään viime kauden tuotosta, eli kivasti on käynyt kauppa omien hillojen, hunajan ja öljyn kanssa.
Harrastukset ja vapaa-aika
Harrastukset omalta osaltani on ollut tauolla, ranne ei kestä vielä tennistä, tai muutakaan kovempaa käyttöä, mutta olen pariin otteeseen ratsastanut Mathiaksen kanssa tallilla, missä kävin hevoskurssini (siitä enemmän kun saan todistuksen kouraan, mutta läpi meni!). Niinpä olen siis päässyt taas ratsastuksen makuun. Ja toki olen kävellyt koirien kanssa.
Joogan olen vaihtanut viime aikoina Yin Joogaan, sillä saa rauhoitettua kivasti kropan ja mielen iltaisin. Olen lukenut ja kuunnellut paljon kirjoja, piirrellyt, katsellut elokuvia ja TV-sarjoja, sekä ulkoillut niin yksin kuin perheen kesken. Aika leppoisaa elämää siis.
Eli uusia tuulia remontin ja rakentamisen saralla, ilmat on jo keväiset ja koronaelämäkin alkaa olla jo arkea. Yli vuoteen emme ole juuri kotoa poistunut, perheen miehet ovatkin ihan innoissaan, kun ei voi minnekään mennä, he kun niin viihtyvät kotona. Itse kaipaisin kulttuuria elämään, tapahtumia ja retkiä pikkukyliin ja kaupunkeihin, sekä ulkona syömistä ja kahviloissa käymistä. Ja elän toivossa, että pääsisin vihdoin myös Suomeen tapaamaan sukua ja ystäviäni, viime kerrasta on ihan liian aikaa.
Oikein mukavaa palmusunnuntaita kaikille!