Huhtikuussa oli pääsiäisen ja fasismista vapautumisen juhlan välissä kolme viikkoa. Tässä hieman kuulumisia niiltä viikoilta.
Arki
Elämä oli toki suurimmalta osalta arkea, työtä, harrastuksia, eläimiä ja Mathiaksen kuskausta.
Sognador-heppani on ollut hieman vaisu viime ajat, niin otimme verikokeet, ja selvisi että hevosella on influenssa, eli se on ollut nyt sitten levossa. Olen siis ratsastanut vähemmän ja vain BBllä, ja muutenkin yrittänyt ottaa vapaita hetkiä kirjan parissa pihalla tai kotona leväten.
Huhtikuun alku oli lämmin ja nautin kävelyistä Teon kanssa, ja pentujakin olen yrittänyt totuttaa remmiin yksi koira kerrallaan.
Maya kävi kuun aikana leikkauksessa, siltä poistettiin vilkkuluomesta patti, mikä hankasi silmää. Pari päivää piti kauluria, mitä Dafne taas pelkäsi niin, että meni piiloon nurkkaan nojatuolin taakse.
Päivä järvellä
Ilmat oli niin (Suomen) kesäiset, että yhtenä sunnuntaina Mathiaksen kavereiden vanhemmat järkkäsivät retken järvelle, ja mekin poikkeuksellisesti saimme kutsun. Niinpä vietimme aurinkoisen päivän Trasimeno-järven Isola Polvese-saarella syöden, kuka aurinkoa ottaen, ja kuka kävellen. Hieman tunsin itseni ulkopuoliseksi porukassa, mutta muuten oli ihan kiva päivä.
Järvi on meiltä vajaan tunnin ajomatkan päässä, ja saarelle pääsee lautalla. Järvi on matala ja mutapohjainen, harva italialainen siellä ui, toki oli muutama niitäkin, jotka uskaltautuivat kastautumaan.
Sitten ilmat viileni, ja iski takatalvi. Olin just ehtinyt laittaa kaikki talvivaatteet varastoon, enkä ole niitä jaksanut sieltä kaivaa enää esiin. Palelen mielummin.
Mathiaksen karatekisat
Viime lauantaina olimme Fidenzassa Mathiaksen karatekisoissa. Meiltä ajaa sinne vajaa 4h. Kisat oli Italia Cup, eli osanottajia oli ympäri Italiaa. Mathiaksen osalta kisat meni hyvin, ja sai omassa kategoriassaan, mikä menee iän, painon ja vyön perusteella, hopeaa.
Kisojen jälkeen suuntasimme hotellille, minkä olin meille varannut vanhasta linnasta Torrechiarasta. Koska miksipäs ei?
Itse linna oli valitettavasti mennyt jo kiinni, mutta sen ympäristöä kävin katselemassa.
Illalla kävimme vain syömässä hotellin vieressä olevassa ravintolassa ja menimme aikaisin nukkumaan.
Suomalaista seuraa
Seuraavana päivänä taas suuntasimme lähellä asuvan Ullan luo. Hänellä on miehensä kanssa ravintola, minkä yläkerrassa asuvat, ja heiltä löytyy myös hevosia. Eli ollaan ihan samiksia 😉
Ullalla oli Emilia-Romagnan suomalaisten tapaaminen, niinpä Ulla kutsui meidät mukaan tekemään karjalanpiirakoita ja lounastamaan kanssaan, sille suunnalle kun satuttiin. Ja oli aivan ihana päivä, tutustuin uusiin ihmisiin, ja ilmapiiri oli ihanan kevyt. Karjalanpiirakatkin maistui mahtavalta!
Ja oli mulla toinenkin suomalaisten tapaaminen huhtikuussa, kun juhlistettiin Umbrian suomalaisten kanssa Tinan läksiäisiä. Ja niin meitä suomalaisia on taas yksi vähemmän täällä.
Eli huhtikuu oli oikein mukava; sosiaalista elämää arjen keskellä. Juuri sellaista mitä elämän pitäisikin olla.
Nyt meillä onkin täällä sitten pitkä viikonloppu, kun 25.4 on pyhä. Fasismista vapautumisen juhlasta voi lukea täältä. Ja melkein samaan syssyyn onkin vappu, mikä toki poikkeaa suomalaisesta vapusta. Siitä voi lukea enemmän taas täältä. Tänään tulee myös äitini tänne, jos pääsee lumisateisesta Helsinki-Vantaalta lähtemään kohti Roomaa.
Oikein mukavaa loppukuuta ja vappua kaikille!!
Onko tuo toinen kuva auringonnousu vai auringonlasku? Hienolta näyttää värit joka tapauksessa! Ja näyttääpä tuo Isola Polvese-saari myös oikein kivalta, hyvinhän siellä viihtyisi.
Onnettelut Mathiakselle mainiosta kisatuloksesta! 🙂