Maatilamme Fattoria dell’Orso tuli meille vähän kuin vahingossa, talokauppojen kylkiäisenä, kun ostimme talomme vuonna 2016. Talossammehan olemme asuneet vuodesta 2008, kun avasimme talon alakerrassa olevan ravintolamme. Talo on vanha italialainen kivitalo, minkä ympärillä on n.6 hehtaaria peltoa, mitkä ei kuuluneet meidän talovuokraan.
Ostaessamme talon saimme nämä pellot siis käyttöömme, ja jonkun aikaa mietimme antaako ne vuokralle jollekin, niinkuin ne olivat olleet viimeiset vuosikymmenet, vai alkaako hommaan itse. Ja koska Leo näkee itsensä eläkepäivillään huristamassa traktorilla pitkin peltoja, päätimme alkaa ravintoloitsijoiden lisäksi maatalousyrittäjiksi.
Pari vuotta meni kaiken suunnittelussa, luvissa, rakentamisessa ja istuttamisessa. Istutimme 100 vanhan oliivipuun kavereiksi 300 uutta oliivipuuta, hehtaarin verran tryffelipuita, 100 puun hedelmätarhan, mistä löytyy vaikka mitä hedelmää, ja karhunvatukoita, mitkä kasvaa viinitarhamaisesti riveissä. Sekä loput kolme hehtaaria on edelleen peltona, missä kasvatamme sinimailasta, mikä menee lähitilan lehmille rehuksi.
Rakensimme kanalan, missä on n.40 kanaa ja 12 hanhea. Niillä on ajastettu luukku kanalan ovessa, eli pääsevät aamulla ulos, ja illalla menevät sisälle itse. Tällä hetkellä meiltä löytyy myös parikymmentä tipua. Munia käytetään ravintolassa, ja joskus toki myyn niitä myös yksityisille. Lihaksi emme lintuja laita. Hanhet taas pitävät hedelmätarhan puhtaana ötököistä, ja ne ovat myös aikamoinen varashälytin.
Lisäksi rakensimme maatilan toimitilat, missä on pieni maistelutila, WC, varasto ja keittiö, missä teemme hedelmistä ja marjoista hilloja ravintolaan juustojen kyytipojaksi. Samoin kuin hunajaa, Leolla on kymmenisen mehiläislaatikkoa, ja siksi emme käytäkään pienillä tiluksillamme mitään myrkkyjä, vaan kaikki on luomua, vaikkei tilamme olekaan virallisesti luomutila.
Oma panokseni maatilalla on kanojen ja hanhien syöttäminen, munien keräys, ja kasvimaa, missä kasvatan sesonkikasviksia. Näin talvella sieltä löytyy fenkolia, erilaisia kaaleja, latva-artisokkaa, punajuuria, sipulia, salaatteja, pinaattia sekä eri yrttejä. Suurin osa kasvimaaltakin menee ravintolaan, ja osa tietenkin omaan keittiöön. Harvemmin tarvitsee ostaa mitään kasviksia, vaan kerään ne aamuisin omasta kasvimaasta. Kastellakaan ei tarvitse, koska koko maatilan istutuksilla ja kasvimaalla on ajastettu kastelujärjestelmä.
En ole kasvattajana mikään taustatyötä tekevä, vaan enemmänkin kokeileva. Istutan vähän kaikkea, ja katson mikä menestyy, ja mikä ei. Seuraavana vuonna laitan sitten sen mukaan mikä menestyi. Etanoita pidän loitolla tuhkan avulla, sirotellen sitä kasvien juurelle, mikä myös lannoittaa maata samalla. Muuten en käytä mitään ötökäntorjunta-aineita. Tosin ainoastaan persikkapuut ovat olleet hyökkäyksen kohteena tähän mennessä.
Maatilalla on myös yksi työntekijä, vanhempi herra Vasili Moldaviasta, joka hoitaa kaikki käytännön hommat, ruohon- ja puidenleikkauksesta kanalan siivoamiseen jne. Maatila tarjoaa hänelle jokapäiväisen ja kokovuotisen työn, ja tällä menolla kohta tarvitsemme jo toisenkin työntekijän, kun omat allergiani ja allerginen astmani ei anna periksi pelloilla juuri olla, ja maatila sen kun kasvaa. Seuraavat suunnitelmat ovat jo nurkan takana, ja kohta alkaa kasvimaallakin kevään ja kesän kasvisten istustusaika.
Mielenkiintoista! En tajunnutkaan, että teillä on noin paljon hedelmä- ja oliivipuita! Onpa siinä sinulle monenlaista arkista aska
retta.
Paitsi, että itse en juuri siis fyysistä työtä tee, vaan Vasili hoitaa… Hedelmäpuista saatan kerätä joitain hedelmiä, mutta allergiat ei anna periksi niiden käsittelyä, saati sitten syömistä. Joskus teen hilloja toki.
Oli mielenkiintoista lukea! Siellä Italiassa on varmaankin aika paljon samanlaista maaseudulla kuin täällä Etelä-Ranskassa.
Ulla
Olipa kiva lukea blogiasi 🙂 Itse olen sivutoiminen maanvljelijä ja hevostalliyrittäjä Suomessa, jotenka on kiinostavaa lukea toisten yritystoiminnasta ulkomailla.
Jaana