Aakkosteni viimeinen osa. Loppusyksynä en sitten tiedäkään mistä kirjoitan… Vitsi vitsinä, enköhän mä jotain keksi. Kuulumisia ainakin, jos ei muuta tule mieleen. Mutta tästä lähtee siis viimeiset kirjaimeni.
T: Tradizioni
Tradizioni, eli perinteet, näkyvät Italiassa jokapäiväisessä elämässä, italialaisten ollessa hyvin perinteistä kansaa. Asiat tehdään helposti niinkuin ne on aina tehty, kyseenalaistamatta mitään, ja usein toki heidän tapansa on se ainoa oikea. Enkä edes yritä niitä muuttaa, mutta hieman ehkä avartaa katsomusta, tai että se voisi olla mahdollista.
Itse toki myös rakastan perinteitä, ja olisi ihanaa jos olisi iso suku, joiden kanssa viettää sunnuntailounaita ja juhlapyhiä pitkän kaavan mukaan. Näin ei valitettavasti ole, mutta olen yrittänyt ottaa ilon irti muista perinteistä osallistuen kaiken maailman kissanristiäisiin.
U: Umorismo
Senso dell’umorismo, eli huumorintaju, on yksi parhaista asioista mielestäni Italiassa. Kaikki asiat osataan jotenkin ottaa loppujen lopuksi huumorilla pitkienkin riitelyiden ja käsillähuitomisien päätteeksi. Asioihin ja tilanteisiin asennoidutaan pieni pilke silmäkulmassa. Toki näin ei ole aina, mutta pääpiirteittäin italialaiset on rentoa kansaa ja osaavat tilannehuumorin.
Aluksi taas kiusoitteluhuumori hämmensi minua, ihmettelin nimittäin sen määrää kaverusten kesken, ja ettei kukaan suuttunut siitä koskaan, vaikka välillä se saattaa olla hyvinkin rajua. Usein vitsailu siis kohdistuu muihin, nauretaan päin naamaa ja kiusoitellaan. Joskus se on jopa fyysistä, lyödään, läimitään, tönitään jne. Mutta siis leikillään. Jos joutuu itse kohteeksi, tietää että on saanut ystävän, koska puolituttuja ei siten kohdella kuitenkaan. Se kuuluu suhteeseen, jossa on luottamusta. Eli kaikille ei kannata alkaa herjaa heittämään.
V: Viaggio
Viaggio, matka. Olen aina valmiina matkalle. Elämme niin paljon kotona ilman vapaapäiviä, että matkat on ihan henkireikäni. Viime vuosina lomat onkin pyörinyt samallalailla vuodesta toiseen; talvella käymme laskettelemassa viikon verran, keväällä tai syksyllä olemme tehneet kolmen päivän kaupunkipyrähdyksen, ja kesäkuussa olemme viikon verran lomailleet perheen kesken ulkomailla matkaillen. Suomessa olemme käyneet yleensä Mathiaksen kanssa kaksin elokuussa, kun Leolla on suurin sesonki työn puolesta.
Itse matkustamisen suhteen suosin kaupunkilomia, tykkään käydä katsomassa museoita, linnoja, kirkkoja, arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näyttelyitä. Syödä eri ravintoloissa, kävellä paljon, sekä vaan katsella ja haistella kaupunkielämää, kun täällä maalla muuten asumme.
Rantalomia emme ole juuri harrastaneet, tosin yhdistettynä muuhun nekin menee. Leo taas mieluiten matkustaisi luonnonhelmassa, vuorilla ja metsissä, ja Mathias on iloinen, että olemme yhdessä (eli fiksuin se meistä kaikista), niinpä olemme yrittäneet yhdistää lomia niin, että kaikille olisi jotain.
Viime lomat olemme viettäneet Irlantia kiertäen, Itävallassa ja Saksassa linnakierroksella, Dolomiiteilla luonnonhelmassa ja Sisiliassa yhdistäen rannat kalastukseen ja nähtävyyksiin. Kaupunkilomista olemme koko perheen voimin käyneet viimeksi katsomassa Lontoon, Tallinnan ja Torinon.
Seuraaviin matkoihin voikin sitten vierähtää tovi, kiitos koronan. Mutta paljon olisi kohteita vielä katsastettavana!
W: Whatsapp
En tiedä miten muualla Whatsapp-ryhmät toimivat, mutta täällä Italiassa ne on ainakin aivan omaa luokkaansa. Jokaiseen juttuun on oma ryhmänsä, ja varsinkin lasten koulun, luokan ja harrastusten ryhmät elää ihan omaa elämäänsä. Viestejä tulee satoja päivässä, suurinosa aamulla toivottaa huomenet, ja illalla hyvät yöt. Ja tämä siis useammassa ryhmässä. Lisäksi siellä jaetaan vähäisen tiedon välissä suuria määriä kaiken maailman videoita, GIFja, meemejä ja vitsejä. Ja niihin tietenkin vastataan emojeilla.
Olen joutunut ottamaan suurimmasta osasta ryhmistä tiedotteet pois, koska muuten kännykkä piippaisi jatkuvasti. En tiedä millä ajalla muut tekevät töitä, kun jatkuvalla syötöllä ehtivät postaamaan kaiken maailman kukkua, ja tietenkin omalta kohdaltani suurinosa oikeasta tiedoituksesta menee ohi, kun lukemattomia viestejä saattaa tosiaan olla satoja ihan muutamassa tunnissa. Toimiiko muualla maailmassa Whatsapp-ryhmät näin?!?
X: Xilitolo
Ksylitolin ja upean hammashoidon maasta tulevana, hymyäni aina ihastellaan täällä. Miten valkoiset hampaat! Miten voi olla, ettei ole reikiä ollenkaan? Miten mahtava sun hymy onkaan! Mieheni Leokin kutsuu minua “hellittelynimellä” Dentona, isohammas. Romanttista.
Ehkä on toki geenitkin kyseessä, äidilläni on samoin hyvät hampaat, mutta uskon, että Suomessa kasvaneena, ja makeita kohtuudella syöneenä, on myös asiansa. Täällä kun ihmiset ei oikeasti ymmärrä mikä on terveellistä ja mikä ei. Valmisvälipala Kinder fetta al Latte on terveellinen vaihtoehto, kun siinä on maitoa. Näin olen kuullut moneen kertaan. Sokerista, valkohöttöjauhoista, huonoista rasvoista ja lisäaineista puhumattakaan…!
Sokerin kulutus on varsinkin lapsien kesken välillä ihan käsittämätöntä. Ei niinkään karkkien suhteen, vaan makean aamupalan, makeiden välipalojen, mehujen, limsojen, jääteen, keksien, leivosten jne. puolesta. Ehkä ne on helppoja kiireisille uraäideille, ja niitä notkuu kaupan hyllyt väärinään. Toki meilläkin syödään makeaa, ei tosin päivittäin, ja silloinkin ostan joko leipomosta tai teen jotain itse maamme antimista, valmistuotteita en osta koskaan, suklaata lukuunottamatta.
Ja hammashoito on toki korkealuokkaista täälläkin, jos lapsen vie hammaslääkäriin. Se ei nimittäin ole itsestäänselvää. Tiedän paljon lapsia, jotka ei ole ikinä käynyt hammastarkastuksessa, samoin kun tiedän lapsia, joiden hampaat on syöpynyt suuhun liian sokerin käytöstä.
Y: Yoga
Viime vuodet olen käynyt joogassa punttisalillani kolme kertaa viikossa, mutta nyt koronan aikaan olen joogannut kotona. Jossain vaiheessa siitä tuli ihan stressi, että joka päivä pitäisi joogata, suorittaja kun olen, mutta nykyään tuntuu että olen löytänyt tasapainon siihen(kin).
Joogaan useamman kerran viikossa, mutten seuraa enää mitään ohjelmaa, vaan teen sen mukaan miltä tuntuu, että kroppa on vaille. Rentoutusta, venyttelyä, energiaa tai voimaa. Myös mindfulness kiinnostaa, mutta siinä olen erittäin huono, koska en osaa elää hetkessä tai tehdä yhtä asiaa kerrallaan.
Z: Zoo
Zoo, eläintarha, mutta ei perinteissä merkityksessä, vaan kotini josta on tullut eläintarha. Eläimiä on vaan jotenkin kertynyt, ja päiväni kuluvatkin pitkälti niitä hoitaen.
Meiltä siis löytyy tällä hetkellä kaksi koiraa (Milla ja Teo), kaksi kissaa (Pesco ja Mario) sekä pari naapurin kissaa, jotka viihtyvät meillä varsinkin ruoka-aikaan. Maakilpikonna (Ninja), ja kaksi vesikilpikonnaa (niitä oli kolme mutta yksi karkasi).
Maatilan puolella on kanoja on n.40kpl ja hanhia reilu kymmenen, sekä yksi oma hevonen (Sognador) ja kaksi vuokrapaikalla olevaa hevosta. Eli hommaa riittää. Pari vuohta olisi vielä mielessä, ja ensi keväänä myös hevospaikat lisääntyvät vielä muutamalla paikalla. Eli tulevaisuudessakin elämä tulee pyörimään eläinten ympärillä.
No huh, teillä tosiaan riittää vilskettä, kun kotona on jos jonkinlaista karvaista tallaajaa. Kehonhuolto ja mindfulness kiinnostaa täälläkin, pitäisi vain malttaa pysähtyä.