Tällä viikolla meille tulikin sitten hoppu ravintolan pihan kanssa, kun alkuviikosta pääministerimme Giuseppe Conte ilmoitti, että ravintolat avaavatkin ovensa jo huomenna, eli 18.5, kesäkuun alun sijaan.
Hommaa ravintolassa
Onneksi tilaamamme puskat ja kukat tuli hyvissä ajoin, ja saimme istutettua ne, samoin kuin viimeisteltyä pergolat, koska huhuttiin että pöytien pitäisi olla kahden metrin päässä toisistaan, ja siten saisimme enemmän asiakaspaikkoja.
Mitan kanssa pyörin yhden päivän pöytiä laittaen, pähkäillen ja laskien miten saisimme eniten tilaa asiakkaille, ja sitten eilen tuli tieto, että metri riittää. Eli se siitä… ja aloin laittamaan pöytiä uusiksi tiivistäen niitä ja yrittäen laittaa paikat nätiksi. Nyt on valmista huomista varten, jokunen varauskin on jo varauskirjassa, ja odotamme mielenkiinnolla, että millaiseen työtahtiin tässä palataan.
Työt maatilan puolella
Eli viikko meni siis melkein kokonaan ravintolan kimpussa, mutta toki hoidin maatilankin hommat. Tipukausi alkaa, useampi kana ja kaksi hanhea on hautomassa paraikaa, eli tipuja on tiedossa enemmänkin. Hevosille taas istutimme puita varjoksi, tosin sen verran on vielä pieniä puut, että ehkä ne varjostaa sitten ensi kesänä…
Sognadorin ja ratsastuksen tilanne
Sognadorin ontuminen todettiin hyvin vähäiseksi, kengittäjä otti yhden naulan irti, ja se helpotti vähän, lisäksi osteopaatti kehui rentoja lihaksia lannehalvauksen syndrooman puolesta. Eläinlääkäri kehotti ratsastamaan joka päivä, mutta vain käyntiä ja pieniä pätkiä rauhallista laukkaa. Eli näin tämä ratsastaminen muuttui tavoitteellisesta ratsastuksesta pieniksi lenkiksi pitkin peltoa. Hieman tarvitsen vielä aikaa tajuta, ettei paluuta vanhaan todennäköisesti ole enää, ja hevosharrastamiseni muuttuu. Mutta tuntuisi itsekkäältä tirauttaa itkut sen takia, ettei hevonen kykene sairautensa takia enää tiettyihin suorituksiin. Tai mistä sitä tietää mitä aika tuo tullessaan, Sognador kun on vasta 9-vuotias, mutta tällä hetkellä tilanne on tämä.
Omaa aikaa ja paluu arkeen
Eipä tänne siis oikeastaan muuta, nyt näin viikonloppuna iski sitten migreenikin, ehkä viikko meni liian kiireellä aikataululla. Joten olen yrittänyt levätä vähän enemmän ja ottaa rauhallisemmin; eläinterapiaa, kirjoja, pikku lenkkejä koirien ja hevosen kanssa pellolla.
Huomenna Italiassa avaavat ovensa siis ravintolat, kahvilat, kaupat, kampaajat ja kauneudenhoitajat, tenniskin alkaa taas ensi viikolla, ja saisimme tavata ystäviä ja tuttavia, jos niitä olisi, tosin ei isoissa porukoissa. Ja saamme liikkua ilman lupalappuja koko läänimme alueella, sekä kesäkuun alusta saamme myös poistua omasta läänistämmekin toiseen. Kuka merenrantaan tai muihin kaupunkeihin. Me todennäköisesti pysymme kuitenkin kotona koko kesän, lomat on pidetty, ravintolaa ja maatilaa on pyöritettävä. ja hevosetkin on hoidettava. Eli vähiksi taitaa jäädä edes päiväretket yhtään minnekään.
Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
Näyttääpä kivalta tämä teidän laajennus. Olitte ilmeisen nopeitakin sen kanssa.
Nyt vasta toistamiseen teksin luettuani tajusin, että olit häärinyt mitan kanssa (siis mitta). Ensimmäisellä kerralla mielsin tämän henkilöksi nimeltä Mita, joka hääräsi siellä apunasi. 😀 Mistä lie tuonkin nappasin.
Ravintola näyttää tosi kauniilta!
Ja ihania eläinkuvia 🙂