Hieman taas maaliskuun kuulumisia. Kirjoitustahti näyttäis olevan kerran kuussa, jotenkin en vaan saa itsestäni irti kirjoittaa useammin. Toisaalta taas tuntuu, ettei elämässä oikeastaan tapahdu mitään, mistä kirjoittaa, joten koko kuukauden kuulumiset pakkautuvat näin yhteen postaukseen.
Instagramin puolella jaan kyllä arkea päivittäin, sekä myös mietteitäni ja ajatuksiani (löydyn nimellä heiditaly), eli jos kiinnostaa niin voi seurata myös sitä kautta.
Työt
Maaliskuu, niinkuin koko alkuvuosi on ollut työntäyteistä. Varsinkin ravintolan puolella on vaikeuksia löytää työntekijöitä, joten Leo on tehnyt paljon töitä viime aikoina. On pyrkinyt pitämään lauantain lounaan ja sunnuntai-illallisen vapaana, jotta perheenä näkisimme edes joskus, mutta kokonaista vapaapäivää hänellä ei ole.
Itse taas maatilan puolella olen hoitanut heppoja, muita hommia ei oikeastaan ole ollut. Osittain senkään takia, kun melkein koko kuun satoi ja oli kovin tuulista, sumuista ja viileää. Kevät todella antoi odottaa itseään!
Lisäksi hieman ratsastin, ja jouduin liikuttamaan myös asiakkaan kahta hevosta, hänen miehensä ollessaan sairaalassa sydänvaivojen vuoksi.
Pennut
Pennut kasvaa kovaa vauhtia, maaliskuussa ne oli siis 3kk ja painoivat jo 15kg kumpikin. Luonteeltaan ne on aika erilaisia, siinä missä Dafne on enemmän rämäpää, Maya on varautuneempi. Dafne juttelee ja haukottelee äänekkäästi, mutta ei hauku. Maya taas haukkuu, ja leikkii Teon kanssa. Dafne taas vähemmän.
Iloa ne on kuitenkin tuonut elämään, vaikka välillä työläitä onkin. Teonkin kanssa ne ovat jo ihan kaverukset.
Masennusta ja Brescia
Maaliskuu meni omalta osaltani mieli alamaissa, arki meni samalla kaavalla päivästä toiseen, kun niitä vapaita ei ole, ja podin yksinäisyyttä. Tuntui, että elämä on nyt vaan tätä; arkea, työtä, eläimiä, ja kotia. En tiedä mistä enää edes haaveilla, no edes yhdestä ystävästä kai, joka ei olisi eläin…?
Niinpä Leo piristi minua ostamalla liput Belinda Davidsin konserttiin, missä hän laulaa Whitney Houstonin covereita, ja lähdimme yhden yön reissulle Bresciaan, missä asuu myös Leon veli perheineen.
Illalla kävimme aperitiiveilla ja sen jälkeen konsertissa. Olimme hotellissa yön, sen ainoina vieraina.
Ja seuraavana päivänä kävimme Leon veljen luona lounaalla ja tutustumassa perheen uuteen tulokkaaseen, Mathiaksen serkku-poikaan Damianoon, joka syntyi ennen joulua. Heillä on myös 3-vuotias Cloe-tyttö ennestään.
Mathiaksen leirikoulu
Kun tulimme takaisin Bresciasta Mathias lähti koulunsa kanssa Materaan leirikouluun.
Saman päivän iltana aloin oksentamaan. Oksensin koko yön, kuumekin nousi ja ääni lähti oksentamisen määrästä. Seuraavana päivänä Mathias laittoi viestiä, että hän voi pahoin ja oksensi siellä leirikoulussa. Ja samana iltana Leokin aloitti. Olimme tuoneet noroviruksen Bresciasta.
Eniten tietenkin harmitti Mathiaksen puolesta, olla kipeänä kaukana kotoa ja leirikoulun aktiiviteetitkin meni häneltä hieman sivusuun.
Pääsiäinen
Mathias tuli kotiin kiirastorstaina, eli jäi samantien pääsiäislomalle. Me taas olimme pääsiäisen töissä, Leo ravintolassa ja minä tallilla.
Itse toki aamu-, päivä, ja iltatallin välissä ehdin hieman viettää pääsiäistä. En koristellut edes kotia, ostin pari kukkaa, ja kilistin yksin shamppanjalla. Ei sen kummempaa juhlintaa. Enemmänkin sohvalla makoilua.
Ilmatkin oli kurjat pääsiäisenä, Afrikasta puhalsi scirocco-tuuli ja toi mukanaan saharan hiekkaa, niin että ilmanlaatu oli heikko, raskasta hengittää ja taivas värjäytyi keltaiseksi hiekasta. Töissä oli silti oltava.
Maaliskuussa oli myös naisten- ja isänpäivät, niitä emme juhlistaneet myöskään, töissä kun olimme. Jos minä saisin päättää juhlistaisimme kaikkea, kävisimme retkillä ja matkoilla, ne toisi pieniä irtiottoja arkeen, mutta elämä meni toisin, ja me teemme vain töitä. Ehkä seuraavassa elämässä sitten…
Ihanaa kevättä kaikille!
Pääsiäisenä oli täälläkin muuten vähän ikävät ilmat ja käsittääkseni täällä ollut tiivis sumu johtui nimenomaan tuosta Saharan hiekasta. Muutenkin on ollut aika hektistä, mutta kaipa se tästä!
Voi ihanuus noita teidän koiria, varmasti tuovat iloa elämään, vaikkakin lisätyötä teettävät..
Kuvasi ovat tosi kauniita ja tykkään kyllä todella lukea kuulumisiasi. Toivottavasti jaksat kirjoitella jatkossakin:)
Jaksamista kevääseen ja ihanaa kesän odotusta♡