Marraskuu on ollut aikalailla vaan arkea. Toisaalta se on tehnyt ihan hyvää, ei mitään suurempaa suuntaan tai toiseen, eli ihan vaan sitä peruselämää.
Työt ja hevoset
Päivät on kulunut töissä maatilan puolella. Ilmat on olleet hyvin vaihtelevat, ja sadepäivinä olen laittanut hunaja- ja hillopurkkeja myyntikuntoon, pullottanut oliiviöljyä ja liimannut niiden etikettejä. Homma on edelleen vaiheessa, ja toivottavasti saisin sen loppuun ennen joulukuuta. Vapaapäiviähän minulla ei silleen ole, joten on tässä vielä aikaa.
Poutapäivinä aika taas on mennyt ulkona hevosten kanssa ja muita maatilan hommia tehden. Kummatkin hevoset on ollut puolikuntoisina, Sognadorilla oli yskä ja BBllä ripulia, joten olen antanut niiden olla vähemmällä treenillä. Sormenikaan ei ole vielä kunnossa, joten en olisi päässyt hevosen selkään muutenkaan, koska en pysty pitämään kiinni ohjaksista, tai juoksuttaa niitä liinassa. Valmentaja on käynyt kuitenkin niitä liikuttamassa kerran viikossa, ja olen irtokävelyttänyt niitä kentällä kyllä.
Harrastukset
Muihin harrastuksiin olen palannut, eli functional training pari kertaa viikossa, kävelyt Teon kanssa, vaikka se ei niistä kovin tykkää. Sekä tennis kerran viikossa ja aloitin myös uimakoulun, missä hiotaan hengitystä ja tekniikkaa. Se on ollut kivaa ja olinkin siinä yllättäen parempi kuin kuvittelin, ja minut siirrettiin seuraavaan ryhmään jo heti ensimmäisen tunnin jälkeen.
Kurssilla on 4-5 henkilön ryhmiä, ja uimme opettajan ohjastuksen mukaan 45minuuttia. Vielä ei vauhti päätä huimaa, mutta tekniikan puolesta ei suurempia ongelmia ole. Ainoa on hengitys, mikä ei ole kovin hyvä astman ja huonon kuntoni puolesta, mutta pikkuhiljaa. Olen miettinyt kurssia jo vuosia, koska tuntuu että uinti on ainoita liikuntaharrastuksia, mitä voi kesäisin harrastaa kuumalla, joten jos nyt ensi kesänä sitten osaisin uida ihan kunnolla. Kroolata ja kaikkea.
Ja Mathiaksellahan tietenkin pyörii myös harrastukset täydellä teholla, eli ma-pe iltapäivinä on aina jotain. Viikonloppuisin olenkin ollut aika poikki, enkä ole jaksanut tehdä muuta kuin työt, olla kotona ja levätä.
Kissat
Olen aina ollut koiraihminen, kissoja en ole oikeastaan tuntenut, ja nyt kun meillä on neljä kissaa, olen välillä ihan helisemässä niiden kanssa. Löydän ne joka aamu terassilla maukumasta, koska haluavat ruokaa. Sama tapahtuu useaan kertaan päivässä. Miten niillä voikin olla aina nälkä?? Koira taas odottaa tyytyväisenä omia ruoka-aikojaan sen kummemmin kyselemättä.
Kissat tappelevat, sähisevät ja antavat kyytiä toisilleen. Muutama niistä sietää toisiaan, mutta oikeastaan kunnon kavereita niistä ei ole kukaan. Yksi on niin arka, ettei tule muuta kuin syömään. Muut taas yrittää änkeä sisälle, heti kun ovea hieman raottaa. Jotkut jopa ikkunoiden kautta.
Eikä siinä mitään voisivatkin olla sisällä, mutta ne pissailee ympäri kämppää merkaten reviiriään, ja olen ihan kypsä jatkuvaan siivoamiseen ja kissanpissan hajuun, mikä ei esimerkiksi nahkasohvasta oikein lähde millään.
Sosiaalinen elämä
Sosiaalista elämää ei taas juuri ole ollut. Kävin Babyshower-juhlilla ja skoolaamassa nopeasti kaverin synttäreillä. Ne osui samalle iltapäivälle, muuten olenkin sitten vaan ollut eläinten kanssa. Toki tenniksessä nään opettajaa, samoin uinnissa ja jumpassa muita kanssatreenaajia, mutta eipä siinä kauheasti jutella.
Perheen kanssa kävimme yhtenä iltana tivolissa, mutta muuten emme ole taas ehtineet viettää aikaa yhdessä, aikataulut menee niin ristiin. Kaikilla on ne omat menonsa, silloin tällöin satumme sentään samaan aikaan samaan lounaspöytään.
Ei tänne siis kummempaa; töitä, arkea, harrastuksia, puolikuntoisia hevosia ja kissanpissan hajua.
Tänään Mathias alkaa koristella kotia jouluun, itse haen joulufiilistä edelleen, sen verran on syksyistä vielä.
Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!